Tällä viikolla pitäisi tehdä viimeiset jutut kandin tutkintoa varten. Huh, kun hermostuttaa keskiviikkona oleva kasvikoe, sillä osan osaan, mutta kaikkea en. No pitää vielä kotona opiskella latinnakielisia nimiä ulkoa ja ke ennnen koetta kertailla paikan päällä kasveja. Torstaina on  sitten kypsyysnäyte.. Toivottavasti se menee hyvin. Pitää sitä varten vielä lukea oma kandintyö läpi. Muuten en varmaan ehdi valmistautumaan. Tosin nämä ovat pikku juttuja sen jännityksen tilalla, mitä tunnen Helsinkiin menoani kohtaan. Olen tosi hermostunut ja jännittynyt, kun nyt alkaa se koeaika, milloin testataan tulenko maitojunalla kotiin vai jäänkö sinne (loppujen lopuksi ihan asumaan). Tähän mennessä siellä oleilu on ollut  sen tyylistä, että vielä on ollut paluu Joensuuhun edessä, mutta nyt ei Joensuussa tarvitsisi tämän viikon jälkeen juuri fyysisesti oleilla eli voisin jäädäkin sinne ja käydä vaan täällä. Eli vatsanpohjaa kipristelee ja tuntuu, että pyörryn, kun ajattelenkin asiaa.

Kaiken lisäksi pitäisi vielä pakata tavarat Helsinkiä varten. Normaalien kesävaatteiden lisäksi, pitää nyt ottaa leirivarusteet mukaan, kun todennäköisesti en tule ennen leiriä Joensuussa käymään. Tai toivottavasti en tule, mieluummin olen Helsingissä kuin ittekseni täällä jöpötän enää yhtään. Kaipaan poikaystäväni luo, kun siellä on aikaakin olla, enkä vain visiteeraa pikaisesti.

Viime viikonloppuna olin siis maaseudulla. Olin Ilolan maaseutumatkailutilalla Akaassa keskustelemassa harrastukseni tulevaisuudesta. Ihan hyvin meni, tosin olin ihan huippuväsynyt, kun pahin stressi hellittu koulun suhteen enkä saanut  nukuttua siksi pe-la yönä. Huuh. No hiljalleen mie normalisoidun omaksi ittekseni ja osaa nauraakin enkä ole koko ajan kireä kuin viulun kieli.