On nämä hitaat aamut ihania silloin kun on mahdollisuus. Vaikka olenhan mie jo tänään saanut aikaankin. Heräsin meinaan 6.30 ja lähdin siitä sitten lenkille.  Päätin kerrankin suorittaa päivän lyhyen hölkän jo aamutuimaan. Vielä tuo ainakin toimii, kun juoksuajat ovat lyhyitä, mutta saa nähdä, kun lenkkien pituus kasvaa. No mutta nyt ainakin juoksu oli helppoa ja ei ollut sellanen rääkkkäysolo kuin joskus muinoin, kun yritin viimeksi käydä aamutuimaan lenkillä. Joten ehkä miun kroppa alkaa lopultakin hyväksyä liikunnan ja alkaa vaatimaankin sitä. Hyvä! Sehän se paras motivaattori on, jos keho huutaa, että ulos.

Muuten ei niin ihmeitä mullistavia ole tapahtumassa.. Ai niin paitsi serkkuni Kajjaanista tullee viikonlopuksi tänne. Mahtavaa! Tosin se tietää taas baareilua ainakin jossain määrin, mutta toisaalta mukavaa olla juttuseuraakin, joka tuntee siut vuosien takaa tosiaankin. heh. Ja tykkään Turusta sen verta paljon, että onnessani olen sitä aina vieraille näyttämässä. Pitää vain keksiä, mihkä hänet sitten veisin.