Juu.. Ystäväni tietävät minun päivittelevän tätä hieman jälkijunassa, kun oikeastihan minä jo palasin Yhdysvalloista takaisin. Nyt olen toista päivää jo Suomessa ja toivun hiljalleen jetlagista. Jotenkin kovin väsynyt olo ja olen nukkunut paljon. No ehkäpä se parin päivän aikana tasaantuu ja olen pian normaali itseni. Tosin no vielä ei ole töihin soiteltu, joten aikaa toipuakin. Toivottavasti viimostaan ensi viikolla alettaisiin kuiten taas töihin kysellä tai pian tässä ollaan taloudellisesti hätää kärsimässä. No ei nyt vielä, mutta maaliskuussa viimostaan. Mutta nooh.. ehkä nyt toivon aluksi, että pystyn sitten reippaana sijaisuuksia tekemään.

Toinen viikko Jenkeissä meni siis pitkälti Pinonissa norkoillessa, missä poikaystävä asustelee. Kuten olen tainnut jo mainita, niin se on pieni intiaanireservaatti keskellä ei mitään. Sieltä löytyy ruokakapppa (joka ei edes ole kovin hyvä valikoimalta), posti ja subway. Ai niin myös yksi pitseria, mikä ei kuulemma ole hyvä paikka. Siinä sitten olikin olennaisimmat toimipisteet. Ai niin tietysti siellä on myös koulu, missä valkoihoiset työskentelevät. Muutenhan pitääkin kai olla natiivi saadakseen paikkakunnalta töitä. No aivan varma en ole terveyskeskuksesta, saako siellä työskennellä myös valkoihoiset, mutta juu erikoinen meininki siellä.

Tuommoisessa paikassa elelin sitten toisen viikon. Päivisin, kun mies oli töissä, leikin Wii fit ohjelmalla sekä tehin ruokaa. Iltaisin sitten tapasimme hänen työtovereitaan ja pelasimme muun muassa Zombies!!! peliä, joka oli aivan huippu, vaikka kestikin pitkään. Zombie fluxx tuli myös kokeiltua ja todettua hauskaksi, jota voin suositella ainakin niille, jotka pitävät Fluxxista.

Perjantaina poistuimme Pinonista kohti Albuquerqueta, mistä lähtisi lento kotiin. Nooh.. ongelmia oli matkassa taas, sillä tavarani eivät mahtuneet enää yhteen matkalaukkuun. Kun minun piti oikeasti selvitä viikko ilman mukaan ottamianu vaatteita, piti minun ostella kaikenlaista ja nyt vanhat ynnä uudet vaatteeni eivät menneetkään matkalaukkuun. Huuh.. Loppujen lopuksi jouduin siis ostamaan vielä pienen vetolaukun, johon sain loput vaatteet ja tavarat mahtumaan.  Sain vielä ilon maksaa American airlinesille 50 dollaria ylimääräistä, kun en matkannutkaat yhden, vaan kahden laukun kanssa. Hihhei! Vähän oli rasitusolo kyllä, kun en olisi ostellut paljon mitään ellei tavarani oli kadonneet. Eihän vaatteet siellä kalliita olleet mutta kun miulla oli vanhojakin jo ennestään. Mutta ehkä se oli enne siitä ettei paluumatkakaan sujuisi aivan vaivattomasti..