Täällä oli sitten pari päivää kestävä syysmyrsky näin kesällä. Kyllä oli melkoinen tuuli ja välillä vettä tuli kuin aisaa, mutta ei se meidän menoa haitannut. Pihalla on leikitty, haettu Itäkeskuksesta t-paidat, joihin hiirikuvion painamme huomenna sekä haettu vino pino kirjoja kirjastosta. Kaikkiaan voisi sanoa, että lapsiperheen elämää tullut vietettyä, mikä käy miulle vielä lomasta. Silloin kun ei jaksa ajatella mitään muuta kuin nykyhetkeä.

Tosin huomaan kapaavani välillä pieniä irrottautumishetkiä, mutta ne syntyvät esimerkiksi kirjaa lukemalla ja heräämällä aamulla samaan aikaan kuin poikaystäväni lähtee töihin. Silloin saan hetken ajan olla ihan ittekseni, mikä on mukavaa. Tosin kouluhommmia en kyllä ole saanut tehtyä näinä lyhyinä oman ajan hetkinä. Pitäisi alkaa skarppaamaan, kun niin vähästä on enää kiinni. Kaksi työtä viimeistellä ja palauttaa. Sehän ei ole paljon, eihän?

Tänään onkin sitten odotettu päivä, kun aurinko on suvainnut meitä lopulta riemastuttaa. Nimittäin tänään lähdetään sitten Linnanmäelle ja koko porukka ottaa rannekkeet. Minä menen pojan kanssa jo aloittamaan laitteissa pyörimistä ja poikaystäväni liittyy meihin, kun pääsee töistä. Mukava päivä tiedossa varmaan, vaikka hurjimmat laitteet jäävätkin välistä pikkumiehen ollessa liian lyhyt. No niihinpä ehtii vanhempana sitten.